Meitä on reilu miljoona 18-34-vuotiasta Suomessa, joista Pirkanmaalla yli 84 000. Silti meidän ääni ei kuulu eduskunnassa. Meidän arki on jatkuvaa odottamista.
Milloin elämä alkaa? Sitten kun saan opiskelupaikan. Sitten kun valmistun. Sitten kun saan ensimmäisen määräaikaisuuden, jatkopätkä tai ylipäätään töitä. Sitten kun saa ensiasunnon. Sitku on nyt. Meidän asiat on hoidettava nyt.
- Tarvitaan Projekti miljoona, joka ajaa meidän asioita:
o Tukijärjestelmä on uudistettava. Tukien, itsensä työllistämisen ja palkkatyön yhdistämistä on helpotettava, jo opiskeluaikana.
o ASP-lainan enimmäismäärää on nostettava kasvukaupungeissa
o Suurten kaupunkien välille rakennettava nopeat liikenneyhteydet, kaupunkien välinen työssäkäynti sujuvaksi
- Jokaisella on oltava mahdollisuus jatkuvaan koulutukseen.
- Suomi on menettänyt 1990-luvun kärkipaikkansa koulutustasovertailussa. Suomi on jäämässä robotisaation ja tietotekniikan kehityksessä muista jälkeen. Tuotekehitys ja innovaatiot tarvitsevat osaajia. Heille on oltava mahdollisuuksia innovointiin. Osaamista hyödyntämällä luodaan tuottavuutta, joilla katetaan palveluiden ja hyvinvoinnin kulut. Koulutusta on voitava hankkia sujuvasti koko elämän ajan.
o Koulutusleikkauksien vahinkoja on korjattava
o Mahdollisuus kouluttautua on oltava varallisuudesta riippumatonta
o Tutkimus- ja tuotekehityksen rahoitus on nostettava pitkäjänteisesti OECD:n suosituksen mukaiseen 4 prosenttiin BKT:stä.
- Kulttuuriala tarvitsee ansaitsemansa rahoituksen.
- Suomen kilpailukyky ei määräydy yksin perinteisiä tuotantotekijöitä kehittämällä. Kulttuuriala tuottaa jo nyt enemmän kansantuloa kuin elektroniikka-, metsä- tai paperiteollisuus. Merkitys on kiistaton, ja sen täytyy näkyä alan rahoituksessa. Tällä hetkellä kaiken kulttuurin rahoitus on vain 0,83 % valtion tulo- ja menoarviosta.
o Kulttuurin rahoitus vähintään 1 % tasoon, jotta kulttuurin hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön.
o Digitaalisten julkaisujen arvonlisävero saatava samalle tasolle kuin painetuissa.